Lyhennysjousto vai lisää lainaa

Olen muutaman kerran maininnut blogissa, että kotiimme pitäisi tehdä täydellinen kylpyhuone-, sauna- ja kodinhoitohuoneremontti. Kaikki olisi valmista remonttia varten – lomapäiviä on säästössä, saunan purkaminen aloitettu, materiaaleja jo pikkaisen hankittu – mutta rahoitus vielä puuttuu.

Kilpailutin asuntolainani kevättalvella. Tässä yhteydessä kerroin pankeille myös remonttilainan tarpeesta, mutta päädyttyäni jatkamaan Nordean asiakkaana, jäi neuvottelut remonttilainasta käymättä. Nyt syksyn tullen olen taas aktivoitunut pohtimaan remontin rahoitusta.

Säästä rahastoihin 0 euron osto- ja myyntikuluilla*

Danske Bankin kanssa olen jo ehtinyt keskustella asunto- ja remonttilainasta, mutta olisin tarvinnut lainaa varten lisävakuuksia. Neuvottelija kertoi, että he pystyisivät tarjoamaan lainaa 0,7 % marginaalilla ja 12 kuukauden euriborilla.

Kuultuaan nykyisen lainani ehdot, neuvottelija totesi rehellisesti, ettei minun kannata vaihtaa heidän pankkiinsa. Hatunnosto rehellisyydestä.

Pohtiessani lähdenkö taas kilpailuttamaan pankkeja laajamittaisesti, päätin kysyä omalta pankilta mahdollisuutta lyhennysvapaaseen. Tuumailin, että sama kait rahoitanko remontin lisälainalla vai lyhennysvapaata hyödyntäen.

Lyhennysvapaa olisi edellyttänyt asuntolainan maksuohjelman muutosta ja siitä olisi pitänyt maksaa 200 euron käsittelymaksu. En ollut valmis maksamaan lyhennysvapaasta, sillä olenhan vasta kartoittamassa erilaisia vaihtoehtoja.

Kävi kuitenkin ilmi, että saisin liitettyä asuntolainaani lyhennysjouston veloituksetta ja muuttamatta lainan ehtoja. Olen aikoinani ottanut vakuuksien takia kaksi lainaa, joista suurempaan otin pankin takauksen ja pienemmässä on henkilötakaus.

Pienemmässä lainassa on alusta asti ollut lyhennysjousto, mutta suurempaan sitä ei saanut tuosta pankin takauksesta johtuen. Pankin mukaan lainaa on nyt lyhennetty sen verran, että saan lyhennysjouston myös suurempaan lainaan. Koska siitä ei aiheutunut kuluja eikä muutoksia lainaan, niin luonnollisesti sen myös otin.

Nordean lyhennysjousto toimii niin, että lainan maksuerää voi käydä itse muuttamassa verkkopankissa. Halutessaan lainan lyhennyksiä voi siis pienentää tai suurentaa, mutta lyhennysjouston maksimi on kuitenkin 10 % jäljellä olevan lainan määrästä. Korot on maksettava aina.

Jos maksaisin asuntolainasta pelkät korot, laittaisin lainan lyhennykset säästöön ja onnistuisin tavoitteessani säästää 6000 euroa, niin vuodessa minulla olisi kasassa tarvittava remonttikassa.

Lyhennysjouston plussat ja miinukset:

+ ei ylimääräisiä kuluja tai palkkioita

+ ei muutoksia lainan ehtoihin tai marginaaliin

+ lainan lyhennystä voi pienentää tai suurentaa kysymättä erikseen pankilta

+ lainaan voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä veloituksetta

- laina-aika pitenee, jos joustoa käyttää

- lyhennyksen määrää on käytävä itse muuttamassa verkkopankissa kuukausittain

Vanha totuus kuuluu, jos se on liian hyvää ollakseen totta, se harvoin on totta. Olen miettinyt pääni puhki millä tavoin lyhennysjousto olisi huonompi vaihtoehto kuin remonttilaina, mutta en ole keksinyt sitä. Tietenkin optimitilanne olisi, jos ei tarvitsisi lainaa ollenkaan, mutta se tarkoittaisi remontin aloittamista ehkä 2-3 vuoden päästä.

Mitä mieltä olet, kannattaako lyhennysjousto vai ei?