sunnuntai 27. elokuuta 2017

Lyhennysjousto vai lisää lainaa

Kannattaako lyhennysjousto?

Olen muutaman kerran maininnut blogissa, että kotiimme pitäisi tehdä täydellinen kylpyhuone-, sauna- ja kodinhoitohuoneremontti. Kaikki olisi valmista remonttia varten – lomapäiviä on säästössä, saunan purkaminen aloitettu, materiaaleja jo pikkaisen hankittu – mutta rahoitus vielä puuttuu.

Kilpailutin asuntolainani kevättalvella. Tässä yhteydessä kerroin pankeille myös remonttilainan tarpeesta, mutta päädyttyäni jatkamaan Nordean asiakkaana, jäi neuvottelut remonttilainasta käymättä. Nyt syksyn tullen olen taas aktivoitunut pohtimaan remontin rahoitusta.

Säästä rahastoihin 0 euron osto- ja myyntikuluilla*

Danske Bankin kanssa olen jo ehtinyt keskustella asunto- ja remonttilainasta, mutta olisin tarvinnut lainaa varten lisävakuuksia. Neuvottelija kertoi, että he pystyisivät tarjoamaan lainaa 0,7 % marginaalilla ja 12 kuukauden euriborilla.

Kuultuaan nykyisen lainani ehdot, neuvottelija totesi rehellisesti, ettei minun kannata vaihtaa heidän pankkiinsa. Hatunnosto rehellisyydestä.

Pohtiessani lähdenkö taas kilpailuttamaan pankkeja laajamittaisesti, päätin kysyä omalta pankilta mahdollisuutta lyhennysvapaaseen. Tuumailin, että sama kait rahoitanko remontin lisälainalla vai lyhennysvapaata hyödyntäen.

Lyhennysvapaa olisi edellyttänyt asuntolainan maksuohjelman muutosta ja siitä olisi pitänyt maksaa 200 euron käsittelymaksu. En ollut valmis maksamaan lyhennysvapaasta, sillä olenhan vasta kartoittamassa erilaisia vaihtoehtoja.

Kävi kuitenkin ilmi, että saisin liitettyä asuntolainaani lyhennysjouston veloituksetta ja muuttamatta lainan ehtoja. Olen aikoinani ottanut vakuuksien takia kaksi lainaa, joista suurempaan otin pankin takauksen ja pienemmässä on henkilötakaus.

Pienemmässä lainassa on alusta asti ollut lyhennysjousto, mutta suurempaan sitä ei saanut tuosta pankin takauksesta johtuen. Pankin mukaan lainaa on nyt lyhennetty sen verran, että saan lyhennysjouston myös suurempaan lainaan. Koska siitä ei aiheutunut kuluja eikä muutoksia lainaan, niin luonnollisesti sen myös otin.

Nordean lyhennysjousto toimii niin, että lainan maksuerää voi käydä itse muuttamassa verkkopankissa. Halutessaan lainan lyhennyksiä voi siis pienentää tai suurentaa, mutta lyhennysjouston maksimi on kuitenkin 10 % jäljellä olevan lainan määrästä. Korot on maksettava aina.

Jos maksaisin asuntolainasta pelkät korot, laittaisin lainan lyhennykset säästöön ja onnistuisin tavoitteessani säästää 6000 euroa, niin vuodessa minulla olisi kasassa tarvittava remonttikassa.

Lyhennysjouston plussat ja miinukset:

+ ei ylimääräisiä kuluja tai palkkioita

+ ei muutoksia lainan ehtoihin tai marginaaliin

+ lainan lyhennystä voi pienentää tai suurentaa kysymättä erikseen pankilta

+ lainaan voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä veloituksetta

- laina-aika pitenee, jos joustoa käyttää

- lyhennyksen määrää on käytävä itse muuttamassa verkkopankissa kuukausittain

Vanha totuus kuuluu, jos se on liian hyvää ollakseen totta, se harvoin on totta. Olen miettinyt pääni puhki millä tavoin lyhennysjousto olisi huonompi vaihtoehto kuin remonttilaina, mutta en ole keksinyt sitä. Tietenkin optimitilanne olisi, jos ei tarvitsisi lainaa ollenkaan, mutta se tarkoittaisi remontin aloittamista ehkä 2-3 vuoden päästä.

Mitä mieltä olet, kannattaako lyhennysjousto vai ei?

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Näin säästän kuusi tonnia vuodessa

Kuinka säästää rahaa?

Tällä viikolla Twitter lähti laulamaan ja kommenttiosiot täyttyivät katkeransuloisista kommenteista, kun Hesari julkaisi henkilökuvahaastattelun bloggari Julia Thurénista otsikolla "Näin säästin kymppitonnin vuodessa".

Moni kommentoija tuntui tarttuvan tuohon otsikon kymppitonniin, josta käytännössä kuusi tonnia oli säästetty ja loput neljätonnia hankittu lisätöillä (miksi lisätöillä hankittu ja säästöön laitettu raha ei ole säästämistä?). Toiset keskittyivät siihen, että Julia on etuoikeutettu, kun hän on keskituloinen ja pystyy ylipäänsä säästämään.

Voi miten turhaa nillittämistä. Pointti on siinä, että Julia säästi, ei siinä kuinka paljon hän säästi. Ja Julia uskalsi sanoa sen ääneen. Meillä Suomessa kun on edelleen vallalla ajatus, että elämä on tässä ja nyt. Jos ei palkkapussia ole tuhlattu ennen seuraavaa tilipäivää, niin elämä on jotensakin vajavaista.

Käärinliinoissa ei ole taskuja ja perillisille on turha jättää omaisuuksia poltettavaksi. Joutuvat vaan hunningolle mokomat. Näinhän sitä tunnutaan ajattelevan.

Joo tajusitte varmaan pointin. Nostan olemattoman hattuni ja onnittelen Juliaa hienosta suorituksesta.

Hesarin ja Julian innoittamana ajattelin haastaa itseni säästämään kuusi tonnia vuoden aikana. Ja tällä tarkoitan nimenomaan säästämistä puskurirahastoon, huomioimatta muita sijoituksia tai lainan lyhennyksiä.

Pahoittelut muuten tuosta otsikosta. Siitä voi saada kuvan, että nyt on tulossa joitain päräyttäviä vinkkejä, joilla saa säästettyä helposti kuustonttua vuodessa. Ei tule.

Säästökikkani on sama, jota useimmat talousvalveutuneet käyttävät — maksa ensin itsellesi. Aion siirtää heti tilipäivänä 500 euroa säästötilille ja sopeuttaa muun kulutuksen käyttötilin saldon mukaiseksi.

Tavoite saattaa olla liiankin kova, mutta enpä toisaalta mitään menetä, vaikka feilaisinkin. Yrittänyttä ei laiteta.

Sijoita Nordnetin superrahastoon!*
Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ainoa täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. • merkintä- ja lunastuspalkkio 0 € • hallinnointipalkkio 0 € • säilytys 0 €

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Säästöä astianpesukoneen vaihdolla?

Uusi astianpesukone kulutus

Tällä viikolla saattelimme vanhan astianpesukoneemme viimeiselle matkalleen ja kannoimme kotiin uuden, hiljaisen, energiatehokkaan ja aivan liian kalliin astianpesukoneen. Taipaleemme vanhan koneen kanssa alkoi viime aikoina olla jo aika tuskaa, kun kone saattoi pysähdellä useita kertoja kesken ohjelman.

Vanhalla koneella olisi kyllä vielä sinnitellyt, jos olisi jaksanut rampata käynnistelemässä konetta aina uudelleen. Ja toisinaan oli kuitenkin pitkiä pätkiä, jolloin kone toimi kuin unelma. Ääntähän siitä toki lähti kuin hävittäjäkoneesta.

Vuoden verran kypsyttelin ostopäätöstä, vertailin hintoja ja ominaisuuksia. Olin jo tehnyt päätöksen, että kun Boschilta tai Siemensiltä tulee seuraavaksi keskitason malli tarjoukseen, niin ostan sellaisen.

Ei tullut Boschia tai Siemensiä. Tuli Miele. Tonnin koneesta kolmesataa alennusta ja se oli menoa. Joskus rationaaliset rahankäyttäjät tekevät hetken mielijohteesta irrationaalisia päätöksiä. Ei sillä, että katuisin ostosta, mutta olin vain ajatellut maksavani pari-kolmesataa vähemmän.

Astianpesukoneen valinnassa tärkeimpiä kriteerejä oli astiastojen lukumäärä, äänitaso, pesu- ja kuivaustulos (palautteista ja vertailuista luettu), lapsilukko ja ajastettu käynnistys.

Kaikki vertailemani laitteet olivat energian- ja vedenkulutuksen osalta samalla tasolla, joten ne eivät olleet ratkaisevia ominaisuuksia, mutta kyllä niilläkin merkitystä oli. Mieluummin vähemmän kuluttava laite kuin enemmän kuluttava laite.

Mutta kuinka paljon uusi laite tuo säästöä verrattuna vanhaan energiasyöppöön? Tein pienen taulukkoharjoituksen verratakseni laitteiden kulutusta. Uuden laitteen energialuokitus on A+++, mutta valitettavasti vanhasta laitteesta en löytänyt mitään speksejä. Kaivelin netin syövereistä vanhojen astianpesukoneiden keskimääräisiä kulutusarvoja ja käytin niitä vertailussa.

Pesu 3 krt/viikko Vanha apk Uusi apk Säästö
Vedenkulutus/kerta, l 20,00 6,50
Vedenkulutus/vuosi, l 3 120,00 1 014,00
Vedenkulutus €/vuosi * 15,66 5,09 67,50%
Sähkönkulutus/kerta, kWh 1,6 0,84
Sähkönkulutus/vuosi, kWh 249,6 131,04
Sähkönkulutus €/vuosi ** 14,58 7,65 47,53%
Kulutus yhteensä €/vuosi 30,24 12,74 57,87%
* veden käyttömaksu 5,02 €/m³
** yösähkö + siirto 5,84 snt/kWh

Kun pesemme astioita keskimäärin kolme kertaa viikossa, niin uusi kone tuo vuodessa säästöä noin 17,5 euroa. Siis mitä? Alle kahdenkympin säästö, vaikka uusi astianpesukone on vuosien insinöörityön taidonnäyte. Prosentteina uuden koneen tuoma säästö on kyllä komea, mutta euroina olematon.

Erityisen hämmästynyt olin siitä, että vanhankin koneen osuus vuotuisesta sähkön- ja vedenkulutuksesta oli naurettavan pieni.

Päätin jatkaa laskuharjoituksia ja katsoa paljonko tulisi säästöä, jos astioita pestäisiin joka päivä.

Pesu 7 krt/viikko Vanha apk Uusi apk
Vedenkulutus/kerta, l 20,00 6,5
Vedenkulutus/vuosi, l 7280,00 2366,00
Vedenkulutus €/vuosi * 36,55 11,88
Sähkönkulutus/kerta, kWh 1,6 0,84
Sähkönkulutus/vuosi, kWh 582,40 305,76
Sähkönkulutus €/vuosi ** 34,01 17,86
Kulutus yhteensä €/vuosi 70,56 29,74
* veden käyttömaksu 5,02 €/m³
** yösähkö + siirto 5,84 snt/kWh

Mikäli pesisimme astioita joka päivä, niin uusi laite toisi vuodessa säästöä noin 40,82 euroa. Säästöä jo jonkin verran, mutta en edelleenkään käyttäisi energiankulutusta perusteena vaihtaa vanhaa hyvin toimivaa astianpesukonetta uuteen.

Lopuksi voinee todeta, että vaihda astianpesukonetta mikäli se on rikki, pesutulos ei tyydytä, meteli on hirveä tai mistä tahansa muusta syystä kuin siitä, että uudet koneet säästävät energiaa. Se on vain markkinointikikka.

Ai niin, silmiini sattui mielenkiintoinen artikkeli kodinkoneiden energialuokista. Käy lukemassa miten energiamerkinnöillä vedetään kuluttajaa nenästä.

perjantai 4. elokuuta 2017

Kuukausikatsaus heinäkuu 2017

Oma talous

Heinäkuu oli harvinaisen kylmä ja sateinen, mutta katsotaan oliko kuukausi talouden puolesta yhtään aurinkoisempi.

Tulojen osalta yllätyksiä ei ollut. Palkka ja matkakorvaukset olivat samaa suuruusluokkaa kuin muinakin kuukausina. Blogista sain affiliate-tuloja kokonaiset 0,46 euroa ja S-Bonuksia tuli 23,95 euroa.

Muita tuloja oli 24,31 euroa. Nämä koostuivat autorahoitusyhtiön ja vakuutusyhtiön maksujen palautuksista.

Menopuoli näyttää muuten normaalilta, mutta kolme kategoriaa pistää silmään - auto, ruoka ja kodin hankinnat.

Maksoin heinäkuussa autolainan pois, joten auton osuus kuukauden menoista oli poikkeuksellisen suuri. Koska laina on nyt maksettu, niin jatkossa autoon liittyvät menot tulevat pienenemään (sormet ristiin, että vältyn kalliilta remonteilta).

Normaalisti siirrän kuukausittain 500 euroa S-Pankin tilille ruokaostoksia varten, mutta heinäkuussa ruokaan ja päivittäistavaroihin meni 830,32 euroa. Ylitys johtuu pääasiassa yhden mökkiviikonlopun eväistä sekä Helsingin reissusta ravintolailtoineen. 

Pohdin jonkin aikaa pitäisikö ravintolat ja viihde kirjata omalle rivilleen. Käyn kuitenkin niin harvoin ulkona, että päätin kirjata ne kategoriaan ruoka ja päivittäistavarat.

Kodin hankintoihin ja remontointiin meni 347,08 euroa. Siitä leijonanosan vei laadukas hiiligrilli, joka oli ihan pakko saada (mikään ei voita hiiligrillillä valmistetun ruoan makua). 

Sijoitin Nordnetin* kuukausisäästöohjelman kautta ETF:iin 285,53 euroa, pikkukaupat-kampanjasta hankin Konetta ja Nordean kautta salkkuun tuli vielä pikkurahalla AT&T:tä. Omiin sijoituksiin meni pyöreät 600 euroa ja lapsen sijoituksiin vakiintuneet sata euroa.

Käy osakekauppaa vain 0,99 € kuluin
Alle 200 € kaupat Helsingin pörssissä vain 0,99 € 31.8.2017 asti

Tulot yhteensä 3 207,74 €
Palkkatulot 2 977,80 €
Matkakorvaukset 181,22 €
Osingot - €
Osuusmaksun korot - €
Blogi 0,46 €
Muut tulot 24,31 €
S-Bonus 23,95 €
   
Menot yhteensä -3 160,83 €
Asuntolaina -652,85 €
Asuminen -126,14 €
Auto -784,44 €
Vakuutukset - €
Opintolaina -100,00 €
Viestintä -63,80 €
Tekniikka -115,30 €
Ulkomaat ja matkailu -84,00 €
Ruoka ja päivittäistavarat -830,32 €
Koti ja remontointi -347,08 €
Pukeutuminen - €
Muut kulut -56,90 €
Nostot - €
   
Tulot-menot 46,91 €
   
Sijoitukset  
Omat sijoitukset 592,18 €
Lapsen sijoitukset 103,29 €


6/2017 7/2017
Varat
Asunto 126 000,00 126 000,00
Sijoitukset 27 397,05 27 373,68
Osuuskauppojen jäsenyydet 900,00 900,00
Käteinen 2 697,97 2 509,12
Velat
Asuntolaina 1 −89 905,39 −89 367,74
Asuntolaina 2 −9 114,02 −9 060,94
Autorahoitus −660,60 0,00
Opintolaina −5 137,69 −5 092,63
Nettovarallisuus 52 177,32 53 261,49