Minieläkkeellä Thaimaassa

Huomasin viime viikolla, että blogini oli saanut poikkeuksellisen paljon sivun katseluja. Kummastelin mistä tämä johtui ja yritin selvittää liikenteen lähdettä Google Analyticsin avulla, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Sunnuntaina luin aikani kuluksi Sharevillen keskusteluja ja huomasin, että nimimerkki Arvoitus oli maininnut blogini yhdessä keskusteluketjussa ja tämän ansiosta blogissani näkyi piikki katselumäärissä. Kiitos Arvoitukselle positiivisesta kommentista. :)

Kyseisen keskusteluketjun aloittaja oli tullut ajatuksissaan lopputulokseen, että onnellisuutta on elää hetkessä. Hän oli myynyt kaikki osakkeensa ja oli lähdössä Aasiaan kolmeksi kuukaudeksi.

Moni pitkäjänteinen sijoittaja painii varmaan saman kysymyksen parissa: elääkö hetkessä “tässä ja nyt” vai tulevaisuudessa “sitten kun”. Uskon, että moni on päätynyt itseni lailla kultaiselle keskitielle, elämään jossain näiden kahden ääripään välissä.

Yritän elää tässä hetkessä, en kohtuuttomasti pihistellen, mutta ollen tarkka rahankulutuksesta. Samalla säästän ja sijoitan kaiken liikenevän tulevaisuutta varten.

Minulla ei ole aikomusta myydä sijoituksiani ennen kuin siirryn “eläkkeellä Thaimaahan “ -suunnitelman toteutusvaiheeseen (poikkeuksiakin on, kuten Seligson Eurooppa indeksirahaston myynti). Siihen asti sijoitukseni saavat kasvaa korkoa korolle ja toivottavasti mahdollistaa varhaisempi eläköityminen.

Olen parhaillaan perheeni kanssa Thaimaassa 1,5 kuukauden “minieläkkeellä”. Reissua varten minun ei tarvinnut realisoida sijoituksiani, mutta säästöjä ja palkkatuloja olen toki tarvinnut.

Suurin piirtein kuukauden ajan elämme hyvin samanlaista elämää, jota kuvittelen eläväni eläköitymisen jälkeen.

Asumme pienessä kylässä maaseudulla aivan kaupungin kupeessa. Käymme kaupassa ja laitamme ruokaa itse tai syömme katukeittiössä. Pyykit pestään itsepalvelupesulassa. Saamme tarvittaessa kyydin kaupunkiin tai auton lainaan bensarahaa vastaan.

Elämä on hyvin yksinkertaista ja arkista. Ei ravintoloita, ei baari-iltoja, ei kalliita turistiaktiviteetteja. Päivät soljuvat rauhalliseen tahtiin eikä stressistä ole tietoakaan. Ei minuuttiaikatauluja, ei kalenterivarauksia.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että tällainen kiireetön joutenolo tuntuu ajoittain pitkäveteiseltä. Tylsyyttä olen torjunut pikku puuhastelulla ja fiksaamalla paikkoja. Kerrankin on ollut aikaa blogille ja tekstejä alkaakin kertyä puskuriin.

Toisinaan sitä vain tarkkailee ihmisiä arkiaskareissaan ja kummastelee paikallisia tapoja. Kuten sitä miten maaseudun miehet ovat melkoisessa tuiskeessa jo töistä päästessään. Kotimatkalla pärryytetään vielä mopolla kyläpuotiin ottamaan mukillinen paikallista riisiviinaa "lao khaoa".

Viimeiset pari viikkoa vietämme Hua Hinin lähistöllä perinteisemmän lomamatkan merkeissä. Yövymme hotelleissa ja vuokraamme auton muutamaksi päiväksi, mutta pitäen kustannukset edelleenkin kohtuullisina.

Thaimaa hotellit, säästä jopa 45%. Katso tämän hetken parhaat tarjoukset! trivago, maailman suurin hotellihaku. Vertaa hintoja yli 900.000 hotellin joukosta.*

Olen huono budjetoimaan, joten tällekkään matkalle ei ole tehty etukäteen tarkkaa budjettia. Toki kokemuksen myötä on tullut hyvä näppituntuma minkä verran rahaa menee. Pidän kuitenkin kirjanpitoa omista kuluista ja parhaani mukaan myös vaimon kuluista.

Kirjanpidon avulla voin vertailla elinkustannuksia Thaimaan ja Suomen välillä sekä opetella budjetointia tulevia matkoja varten. Toivottavasti luvuista on myös apua, jos joku pohtii pitempää oleskelua Thaimaassa.

Niin kauan kun olen työelämässä, voin tehdä lomilla lyhyitä irtiottoja, minieläkkeitä, ja rahoittaa matkat palkkatuloilla ja säästöillä. Eläkkeelle jäädessäni elanto on tarkoitus saada sijoitusten tuotoilla ja realisoinneilla. Siihen asti vain istun sijoitusten päällä ja odottelen.