sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Kuukausikatsaus marraskuu 2017

Marraskuu meni kuten lokakuukin — nopeasti. Talousasioita ei tullut liioin mietittyä, eikä blogillekkaan valitettavasti ollut aikaa. Katsastetaan kuitenkin lyhyesti miten marraskuu meni taloudellisesti.

Palkkatulot olivat normaalilla tasollaan 2 905,98, jonka lisäksi osinkotuloja tuli 10,56 euroa, blogista 56,32 euroa ja S-Bonuksia 25,09 euroa. Yhteensä tulot olivat 2 997,95 euroa.

Menopuolella ei ollut suurempia yllätyksiä, mutta uusien työtehtävien johdosta päätin laittaa vaatekaapin uusiksi, joten pukeutumiseen meni normaalia enemmän rahaa (390,42 euroa).

Menot olivat yhteensä 1 933,42 euroa, joten tulojen ja menojen erotus oli 1 064,53 euroa plussalla.

Omiin sijoituksiin meni 582,78 euroa ja lapsen sijoituksiin vakiintunut noin sata euroa.

Nettovarallisuus väheni edellisestä kuusta 223,96 euroa, joka johtui pääasiassa käteiskassan pienenemisestä.

Nordnet.fi: Päätä itse rahoistasi, säästä ja sijoita ilman ylimääräisiä kuluja!

Tulot yhteensä 2 997,95 €
Palkkatulot 2 905,98 €
Matkakorvaukset - €
Osingot 10,56 €
Osuusmaksun korot - €
Blogi 56,32 €
Muut tulot - €
S-Bonus 25,09 €
   
Menot yhteensä -1 933,42  €
Asuntolaina -113,14 €
Asuminen -165,87 €
Auto -100,00 €
Vakuutukset -114,60 €
Luotot -112,00 €
Opintolaina - €
Viestintä -59,80 €
Tekniikka -61,58 €
Ulkomaat ja matkailu -97,20 €
Ruoka ja päivittäistavarat -80,21 €
Koti ja remontointi -181,90 €
Pukeutuminen -390,42 €
Muut kulut -209,70 €
Nostot - €
Päivähoito -247,00 €
   
Tulot-menot 1 064,53 €
   
Sijoitukset  
Omat sijoitukset 582,78 €
Lapsen sijoitukset 105,24 €

10/2017 11/2017
Varat
Asunto 126 000,00 126 000,00
Sijoitukset 29 795,27 29 824,60
Osuuskauppojen jäsenyydet 900,00 900,00
Käteinen 3 113,35 2 762,00
Velat
Asuntolaina 1 −88 829,82 −88 829,82
Asuntolaina 2 −8 901,96 −8 848,96
Autorahoitus 0,00 0,00
Opintolaina −4 957,45 −4 912,39
Nettovarallisuus 57 119,39 56 895,43

maanantai 6. marraskuuta 2017

Kuukausikatsaus lokakuu 2017

Taloudellinen riippumattomuus

Lokakuu meni tasapainoillen työn, perheen ja remppahommien välillä. En ehtinyt miettiä talousasioita kovinkaan aktiivisesti, mutta onneksi säästäminen ja sijoittaminen on hyvin pitkälle automatisoitua.

Työrintamalla puhalsi uudet tuulet, kun minulle tarjottiin uusia tehtäviä organisaatiossamme. Tarkempi aloituspäivämäärä on vielä sopimatta, mutta tarkoitus on aloittaa uudessa roolissa loppuvuoden aikana. Uusien tehtävien myötä myös palkkaan tulee kohtuullinen korotus.

Lokakuussa sain palkan lisäksi matkakorvauksia 309,96 euroa. Blogista tuli affiliate-tuloja 16,75 euroa ja S-Bonuksia maksettiin 29,32 euroa. Yhteensä tulot olivat 3 293,51 euroa.

Minulla on kaksi asuntolainaa, joista suuremmasta maksan vuoden ajan pelkkiä korkoja ja pienemmästä menee myös lyhennykset. Lokakuussa asuntolainoihin meni 163,41 euroa.

Asumiskulut olivat 642,64 euroa, johon sisältyi sähkö, vesi, jätemaksut ja osuutemme taloyhtiön kuluista (kiinteistövero + yhteinen sähkö).

Autoon liittyvät kulut ovat pudonneet ilahduttavasti sen jälkeen, kun maksoin autolainan pois. Kuukauden aikana autoon meni 180,41 euroa, joka koostuu polttoaineesta ja auton jarrupalojen vaihdosta.

Ruokakulut näyttävät suurilta (1024,94 €), mutta summaan sisältyy käytännössä kahden kuukauden ruokarahat (á 500 euroa), joten aihetta huoleen ei ole.

Uutena menona tuli lapsen päivähoitomaksu, joka oli 247 euroa, mutta muuten menot näyttävät olevan vakiintuneella tasollaan.

Nordnetin* kuukausisäästöohjelman kautta meni Superrahastoihin 120 euroa ja ETF:iin 268,16 euroa. Nordean kautta tein myös pienen sijoituksen AT&T:hen. Lapsen sijoituksiin meni pyöreät sata euroa.

Lokakuun aikana sijoitussalkku ylitti muutaman kerran 30 000 euron rajan, mutta kuun lopussa sijoitusten arvo oli karvan verran alle 30K euroa.

Nettovarallisuus oli 57 119,39 euroa. Tällä hetkellä näyttää, että loppuvuoden aikana nettovarallisuus tulee ylittämään 60 000 euron merkkipaalun.

Avaa rahastosalkku ja säästä ilman turhia kuluja*

Tulot yhteensä 3 293,51 €
Palkkatulot 2 937,48 €
Matkakorvaukset 309,96 €
Osingot - €
Osuusmaksun korot - €
Blogi 16,75 €
Muut tulot - €
S-Bonus 29,32 €
   
Menot yhteensä -2 949,72 €
Asuntolaina -163,41 €
Asuminen -642,64 €
Auto -180,41 €
Vakuutukset - €
Opintolaina -100,00 €
Viestintä -63,55 €
Tekniikka -61,58 €
Ulkomaat ja matkailu - €
Ruoka ja päivittäistavarat -1 024,94 €
Koti ja remontointi -370,22 €
Pukeutuminen -61,57 €
Muut kulut -34,40 €
Nostot - €
Päivähoito - 247,00 €
   
Tulot-menot 343,79 €
   
Sijoitukset  
Omat sijoitukset 479,72 €
Lapsen sijoitukset 103,88 €

9/2017 10/2017
Varat
Asunto 126 000,00 126 000,00
Sijoitukset 29 052,88 29 795,27
Osuuskauppojen jäsenyydet 900,00 900,00
Käteinen 1 878,21 3 113,35
Velat
Asuntolaina 1 −88 829,82 −88 829,82
Asuntolaina 2 −8 955,20 −8 901,96
Autorahoitus 0,00 0,00
Opintolaina −5 002,51 −4 957,45
Nettovarallisuus 55 043,56 57 119,39

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Lapsen toinen sijoitusvuosi

Lapsen sijoitukset

Lapsen toinen sijoitusvuosi tuli täyteen tässä kuussa, joten katsastetaan mitä lapsen sijoitussalkulle kuuluu. Voit käydä lukemassa myös aikaisemman blogikirjoituksen lapsen ensimmäisestä sijoitusvuodesta.

Mikäli et käynyt lukemassa aikaisempaa blogimerkintää, niin lyhyenä yhteenvetona, että avasin lapselle arvo-osuustilin Nordnetiin syksyllä 2015 ja ensimmäiset merkinnät Superrahastoihin tein lokakuussa samaisena vuonna. Ensimmäisellä kerralla sijoitin lapsen puolesta 310 euroa ja sen jälkeen sijoitettava kuukausisumma on vakiintunut noin 100 euroon.

Kuukausittaisia sijoituksia on tehty alusta lähtien Nordnetin* Superrahastoihin ja viime vuoden alussa otin mukaan myös iShare Core MSCI World ETF:n (EUNL).

Lue lisää ja aloita lapselle säästäminen*

Lapsen salkun markkina-arvo on nyt 3 071,46 euroa, kun se vuosi sitten oli 1 461,85 euroa. Kasvua siis 1 602,61 euroa, josta uutta pääomaa 1 232,13 euroa.

Salkku on voitolla 16,71 %, kun vuosi sitten realisoimaton voitto oli 4,46 %. Tuottoprosentti ei ole tässä vaiheessa kovin oleellinen, sillä laihoja vuosiakin on taatusti tulossa.

Kokonaiskulusuhde on hieman noussut, johtuen siitä, että MSCI World ETF:n juoksevat kulut ovat 0,20 %. Kun ETF:n osuus salkussa on kasvanut, on se luonnollisesti kasvattanut myös TER-lukua.

Sijoitussalkun allokaatiossa ei ole tapahtunut dramaattista muutosta, vaan sijoitukset ovat miltei 100-prosenttisesti osakkeissa.

Maantieteellisesti suurin osa sijoituksista on edelleen Euroopassa (75,16%), mutta Amerikan ja Aasian osuus on kasvamassa. Odotan, että Amerikan osuus salkussa tulee jatkossa kasvamaan lähemmäs sen osakemarkkinoiden todellista kokoa.

Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että lapsen toinen sijoitusvuosi oli kerrassaan erinomainen. Täytyy toki muistaa, että osakkeiden nousuralli on todennäköisesti syklinsä loppupäässä. Laskumarkkinan alkaessa luvut tulevat olemaan karummat, mikä on tietenkin hyvä asia, kun osakkeita saa halvemmalla lapsen salkkuun.

Tunnuslukuja 2016 2017
Sijoitettu yht. 1 399,50 2 631,63
Markkina-arvo 1 461,85 3 071,46
Realisoimaton voitto/tappio 62,35 439,83
Voitto/tappio % 4,46% 16,71%
Kokonaiskulusuhde (TER) 0,05 0,06

Salkun allokaatio 2016 2017
Osakkeet 98,75% 99,65%
Käteinen 1,25% 0,17%
Muut 0,01% 0,18%

Maantieteellinen hajautus 2016 2017
Eurooppa ja lähialueet 79,35% 75,16%
Amerikka 16,98% 20,10%
Aasia ja lähialueet 3,66% 4,28%
Luokittelematon 0,01% 0,46%

maanantai 2. lokakuuta 2017

Kuukausikatsaus syyskuu 2017

Taloudellinen riippumattomuus

Blogi on viettänyt viime ajat hiljaiseloa, mutta nyt on aika rikkoa radiohiljaisuus. Työkiireiden, lapsen hoidon ja kodin nikkaroinnin välissä ei ole tuntunut olevan aikaa blogin kirjoittamiselle. Tästä olen kovin pahoillani, mutta samaan hengenvetoon joudun toteamaan, että jonkin aikaa julkaisutahti lienee säännöllisen epäsäännöllinen.

Sijoittaminen ja säästäminen ei ole kuitenkaan unohtunut, vaikkakaan aktiivisesti en ole talousasioita miettinyt. Sijoittaminen menee pääasiassa autopilotilla ja suoria osakeostoja teen silloin tällöin.

Syyskuussa tulot olivat melko normaalilla tasolla. Yllättävää oli, että blogin kautta tuli tuloja 71,05 euroa, vaikka en julkaissutkaan uusia blogiartikkeleita. Blogituloista 54,30 euroa tuli TransferWisen* suosituspalkkiosta ja Affiliate-tuloja oli 16,75 euroa.

Syyskuun menot näyttävät taas harhaanjohtavan pieniltä, koska kuun viimeinen päivä osui viikonloppuun. Suurin osa menoista näkyy siten vasta lokakuun kuukausikatsauksessa.

Elokuun lopussa pohdiskelin ottaisinko remonttia varten lisää lainaa vai käyttäisinkö lyhennysjoustoa. Päädyin lopulta hyödyntämään lyhennysjoustoa, joten seuraavien kuukausien aikana maksan suuremmasta asuntolainasta vain korkoja. Pienemmästä lainasta maksan normaaliin tapaan myös lyhennykset.

Syyskuulle osui auton jarruremontti, josta kuitenkin selvisin 105 eurolla osineen ja töineen. Yhteensä autoiluun meni Syyskuussa 271 euroa.

Menopuolella kodin remontointi erottuu 421,34 eurolla. Akkukäyttöinen poravasara maksoi päälle 200 euroa ja loput meni sekalaisiin remonttitarvikkeisiin. Sauna-/kylpyhuoneremontin valmistelut ovat hyvässä vauhdissa, vaikka itse remontti siintelee ehkä jossain ensi vuoden puolella.

Nordnetin* kuukausisäästöohjelman kautta meni Superrahastoihin 120 euroa ja ETF:iin 282,45 euroa. Nordean kautta hankin vielä pikkuerän AT&T:tä. Lapsen sijoituksiin meni pyöreät sata euroa.

Avaa rahastosalkku ja säästä ilman turhia kuluja*

Tulot yhteensä 3 196,33 €
Palkkatulot 2 973,91 €
Matkakorvaukset 128,74 €
Osingot 3,85 €
Osuusmaksun korot - €
Blogi 71,05 €
Muut tulot - €
S-Bonus 18,78 €
   
Menot yhteensä -1 272,57 €
Asuntolaina -64,28 €
Asuminen -89,93 €
Auto -271,00 €
Vakuutukset -171,56 €
Opintolaina - €
Viestintä -67,50 €
Tekniikka -118,26 €
Ulkomaat ja matkailu - €
Ruoka ja päivittäistavarat -37,80 €
Koti ja remontointi -421,34 €
Pukeutuminen - €
Muut kulut -30,90 €
Nostot - €
   
Tulot-menot 1 923,76 €
   
Sijoitukset  
Omat sijoitukset 501,90 €
Lapsen sijoitukset 102,29 €

8/2017 9/2017
Varat
Asunto 126 000,00 126 000,00
Sijoitukset 27 684,85 29 052,88
Osuuskauppojen jäsenyydet 900,00 900,00
Käteinen 2 662,61 1 878,21
Velat
Asuntolaina 1 −88 829,82 −88 829,82
Asuntolaina 2 −9 008,10 −8 955,20
Autorahoitus 0,00 0,00
Opintolaina −5 047,57 −5 002,51
Nettovarallisuus 54 361,97 55 043,56

maanantai 4. syyskuuta 2017

Kuukausikatsaus elokuu 2017

Säästäminen ja sijoittaminen

Syksy saapuu, vaikkei kesä koskaan tullutkaan. Elokuusta jäi fiilis, että rahaa paloi kuin huomista ei olisikaan, mutta tsekataanpa tarkemmin kuinka paljon sitä lopulta paloikaan.

Palkka pysyy vakiona kuukaudesta toiseen ja elokuussa sain matkakorvauksia yhdestä työmatkasta. Osinkotuloja kertyi 6,90 euroa, kun Target (TGT) ja Omega Healthcare Investors (OHI) maksoivat osinkonsa.

S-Bonuksia tuli 26,73 euroa ja käyttelytilille tuli korkoa 0,90 euroa.

Menopuolella asumisen menot olivat melko vakiintuneella tasolla. Käytin autoa vaihteistoöljyn vaihdossa ja se nosti autoon liittyviä kuluja hieman. Näyttää kuitenkin, että autolainan maksun jälkeen auton kustannukset ovat ilahduttavasti pienentyneet.

Tekniikkaan meni normaalia suurempi summa, kun maksoin viimeiset erät vaimolle joululahjaksi hankitusta puhelimesta. Puhelimen osamaksusta ei mennyt kuluja eikä korkoja, joten sitä ei olisi tarvinnut maksaa nopeutetusti pois, mutta halusin vähän karsia kuukausittaisia menoja.

Ruokaa ja päivittäistavaroita varten siirrän joka kuukausi 500 euroa S-Pankin tillille. Harmittavasti se ei riittänyt tässä(kään) kuussa ja jouduin maksamaan loppukuun ostokset käyttötilin puolelta. Ruokakulut olivat kokonaisuudessaan 611,05 euroa.

Kotiin ja remontointiin meni huomattava summa, mikä johtuu pääasiassa uuden astianpesukoneen hankinnasta. Lisäksi hankin uusia valaisimia ja sekalaisia rakennustarvikkeita. Yhteensä kotiin ja remontointiin meni 1 172,72 euroa.

Elokuussa oli lapsemme 2-vuotispäivät ja siirsin lapsen Nordnet-tilille 100 euroa lahjarahaa. Ennen pitkää rahat varmaankin sijoitetaan Nordnetin* Superrahastoihin.

Ostin Nordnetin pikkukaupat-kampanjasta pariin otteeseen Nokian Renkaita ja Nordean kautta hankin pienen erän AT&T:tä. Nordnetin kuukausisäästöohjelman kautta ETF:iin meni 283,90 euroa. Yhteensä omiin sijoituksiin meni 635,88 euroa ja lapsen sijoituksiin vakiintunut sata euroa.

Nettovarallisuus kasvoi elokuussa 1 100,48 euroa.

Säästä rahastoihin ilman osto- ja myyntikuluja*

Tulot yhteensä 3 059,07 €
Palkkatulot 2 977,80 €
Matkakorvaukset 46,74 €
Osingot 6,90 €
Osuusmaksun korot - €
Blogi - €
Muut tulot 0,90 €
S-Bonus 26,73 €
   
Menot yhteensä -3 435,51 €
Asuntolaina -652,90 €
Asuminen -117,54 €
Auto -320,11 €
Vakuutukset -108,10 €
Opintolaina -45,06 €
Viestintä -60,21 €
Tekniikka -186,38 €
Ulkomaat ja matkailu - €
Ruoka ja päivittäistavarat -611,05 €
Koti ja remontointi -1 172,72 €
Pukeutuminen - €
Muut kulut -61,44 €
Nostot - €
Syntymäpäivälahja -100,00 €
   
Tulot-menot -376,44 €
   
Sijoitukset  
Omat sijoitukset 635,88 €
Lapsen sijoitukset 102,71 €


7/2017 8/2017
Varat
Asunto 126 000,00 126 000,00
Sijoitukset 27 373,68 27 684,85
Osuuskauppojen jäsenyydet 900,00 900,00
Käteinen 2 509,12 2 662,61
Velat
Asuntolaina 1 −89 367,74 −88 829,82
Asuntolaina 2 −9 060,94 −9 008,10
Autorahoitus 0,00 0,00
Opintolaina −5 092,63 −5 047,57
Nettovarallisuus 53 261,49 54 361,97

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Lyhennysjousto vai lisää lainaa

Kannattaako lyhennysjousto?

Olen muutaman kerran maininnut blogissa, että kotiimme pitäisi tehdä täydellinen kylpyhuone-, sauna- ja kodinhoitohuoneremontti. Kaikki olisi valmista remonttia varten – lomapäiviä on säästössä, saunan purkaminen aloitettu, materiaaleja jo pikkaisen hankittu – mutta rahoitus vielä puuttuu.

Kilpailutin asuntolainani kevättalvella. Tässä yhteydessä kerroin pankeille myös remonttilainan tarpeesta, mutta päädyttyäni jatkamaan Nordean asiakkaana, jäi neuvottelut remonttilainasta käymättä. Nyt syksyn tullen olen taas aktivoitunut pohtimaan remontin rahoitusta.

Säästä rahastoihin 0 euron osto- ja myyntikuluilla*

Danske Bankin kanssa olen jo ehtinyt keskustella asunto- ja remonttilainasta, mutta olisin tarvinnut lainaa varten lisävakuuksia. Neuvottelija kertoi, että he pystyisivät tarjoamaan lainaa 0,7 % marginaalilla ja 12 kuukauden euriborilla.

Kuultuaan nykyisen lainani ehdot, neuvottelija totesi rehellisesti, ettei minun kannata vaihtaa heidän pankkiinsa. Hatunnosto rehellisyydestä.

Pohtiessani lähdenkö taas kilpailuttamaan pankkeja laajamittaisesti, päätin kysyä omalta pankilta mahdollisuutta lyhennysvapaaseen. Tuumailin, että sama kait rahoitanko remontin lisälainalla vai lyhennysvapaata hyödyntäen.

Lyhennysvapaa olisi edellyttänyt asuntolainan maksuohjelman muutosta ja siitä olisi pitänyt maksaa 200 euron käsittelymaksu. En ollut valmis maksamaan lyhennysvapaasta, sillä olenhan vasta kartoittamassa erilaisia vaihtoehtoja.

Kävi kuitenkin ilmi, että saisin liitettyä asuntolainaani lyhennysjouston veloituksetta ja muuttamatta lainan ehtoja. Olen aikoinani ottanut vakuuksien takia kaksi lainaa, joista suurempaan otin pankin takauksen ja pienemmässä on henkilötakaus.

Pienemmässä lainassa on alusta asti ollut lyhennysjousto, mutta suurempaan sitä ei saanut tuosta pankin takauksesta johtuen. Pankin mukaan lainaa on nyt lyhennetty sen verran, että saan lyhennysjouston myös suurempaan lainaan. Koska siitä ei aiheutunut kuluja eikä muutoksia lainaan, niin luonnollisesti sen myös otin.

Nordean lyhennysjousto toimii niin, että lainan maksuerää voi käydä itse muuttamassa verkkopankissa. Halutessaan lainan lyhennyksiä voi siis pienentää tai suurentaa, mutta lyhennysjouston maksimi on kuitenkin 10 % jäljellä olevan lainan määrästä. Korot on maksettava aina.

Jos maksaisin asuntolainasta pelkät korot, laittaisin lainan lyhennykset säästöön ja onnistuisin tavoitteessani säästää 6000 euroa, niin vuodessa minulla olisi kasassa tarvittava remonttikassa.

Lyhennysjouston plussat ja miinukset:

+ ei ylimääräisiä kuluja tai palkkioita

+ ei muutoksia lainan ehtoihin tai marginaaliin

+ lainan lyhennystä voi pienentää tai suurentaa kysymättä erikseen pankilta

+ lainaan voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä veloituksetta

- laina-aika pitenee, jos joustoa käyttää

- lyhennyksen määrää on käytävä itse muuttamassa verkkopankissa kuukausittain

Vanha totuus kuuluu, jos se on liian hyvää ollakseen totta, se harvoin on totta. Olen miettinyt pääni puhki millä tavoin lyhennysjousto olisi huonompi vaihtoehto kuin remonttilaina, mutta en ole keksinyt sitä. Tietenkin optimitilanne olisi, jos ei tarvitsisi lainaa ollenkaan, mutta se tarkoittaisi remontin aloittamista ehkä 2-3 vuoden päästä.

Mitä mieltä olet, kannattaako lyhennysjousto vai ei?

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Näin säästän kuusi tonnia vuodessa

Kuinka säästää rahaa?

Tällä viikolla Twitter lähti laulamaan ja kommenttiosiot täyttyivät katkeransuloisista kommenteista, kun Hesari julkaisi henkilökuvahaastattelun bloggari Julia Thurénista otsikolla "Näin säästin kymppitonnin vuodessa".

Moni kommentoija tuntui tarttuvan tuohon otsikon kymppitonniin, josta käytännössä kuusi tonnia oli säästetty ja loput neljätonnia hankittu lisätöillä (miksi lisätöillä hankittu ja säästöön laitettu raha ei ole säästämistä?). Toiset keskittyivät siihen, että Julia on etuoikeutettu, kun hän on keskituloinen ja pystyy ylipäänsä säästämään.

Voi miten turhaa nillittämistä. Pointti on siinä, että Julia säästi, ei siinä kuinka paljon hän säästi. Ja Julia uskalsi sanoa sen ääneen. Meillä Suomessa kun on edelleen vallalla ajatus, että elämä on tässä ja nyt. Jos ei palkkapussia ole tuhlattu ennen seuraavaa tilipäivää, niin elämä on jotensakin vajavaista.

Käärinliinoissa ei ole taskuja ja perillisille on turha jättää omaisuuksia poltettavaksi. Joutuvat vaan hunningolle mokomat. Näinhän sitä tunnutaan ajattelevan.

Joo tajusitte varmaan pointin. Nostan olemattoman hattuni ja onnittelen Juliaa hienosta suorituksesta.

Hesarin ja Julian innoittamana ajattelin haastaa itseni säästämään kuusi tonnia vuoden aikana. Ja tällä tarkoitan nimenomaan säästämistä puskurirahastoon, huomioimatta muita sijoituksia tai lainan lyhennyksiä.

Pahoittelut muuten tuosta otsikosta. Siitä voi saada kuvan, että nyt on tulossa joitain päräyttäviä vinkkejä, joilla saa säästettyä helposti kuustonttua vuodessa. Ei tule.

Säästökikkani on sama, jota useimmat talousvalveutuneet käyttävät — maksa ensin itsellesi. Aion siirtää heti tilipäivänä 500 euroa säästötilille ja sopeuttaa muun kulutuksen käyttötilin saldon mukaiseksi.

Tavoite saattaa olla liiankin kova, mutta enpä toisaalta mitään menetä, vaikka feilaisinkin. Yrittänyttä ei laiteta.

Sijoita Nordnetin superrahastoon!*
Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ainoa täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. • merkintä- ja lunastuspalkkio 0 € • hallinnointipalkkio 0 € • säilytys 0 €

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Säästöä astianpesukoneen vaihdolla?

Uusi astianpesukone kulutus

Tällä viikolla saattelimme vanhan astianpesukoneemme viimeiselle matkalleen ja kannoimme kotiin uuden, hiljaisen, energiatehokkaan ja aivan liian kalliin astianpesukoneen. Taipaleemme vanhan koneen kanssa alkoi viime aikoina olla jo aika tuskaa, kun kone saattoi pysähdellä useita kertoja kesken ohjelman.

Vanhalla koneella olisi kyllä vielä sinnitellyt, jos olisi jaksanut rampata käynnistelemässä konetta aina uudelleen. Ja toisinaan oli kuitenkin pitkiä pätkiä, jolloin kone toimi kuin unelma. Ääntähän siitä toki lähti kuin hävittäjäkoneesta.

Vuoden verran kypsyttelin ostopäätöstä, vertailin hintoja ja ominaisuuksia. Olin jo tehnyt päätöksen, että kun Boschilta tai Siemensiltä tulee seuraavaksi keskitason malli tarjoukseen, niin ostan sellaisen.

Ei tullut Boschia tai Siemensiä. Tuli Miele. Tonnin koneesta kolmesataa alennusta ja se oli menoa. Joskus rationaaliset rahankäyttäjät tekevät hetken mielijohteesta irrationaalisia päätöksiä. Ei sillä, että katuisin ostosta, mutta olin vain ajatellut maksavani pari-kolmesataa vähemmän.

Astianpesukoneen valinnassa tärkeimpiä kriteerejä oli astiastojen lukumäärä, äänitaso, pesu- ja kuivaustulos (palautteista ja vertailuista luettu), lapsilukko ja ajastettu käynnistys.

Kaikki vertailemani laitteet olivat energian- ja vedenkulutuksen osalta samalla tasolla, joten ne eivät olleet ratkaisevia ominaisuuksia, mutta kyllä niilläkin merkitystä oli. Mieluummin vähemmän kuluttava laite kuin enemmän kuluttava laite.

Mutta kuinka paljon uusi laite tuo säästöä verrattuna vanhaan energiasyöppöön? Tein pienen taulukkoharjoituksen verratakseni laitteiden kulutusta. Uuden laitteen energialuokitus on A+++, mutta valitettavasti vanhasta laitteesta en löytänyt mitään speksejä. Kaivelin netin syövereistä vanhojen astianpesukoneiden keskimääräisiä kulutusarvoja ja käytin niitä vertailussa.

Pesu 3 krt/viikko Vanha apk Uusi apk Säästö
Vedenkulutus/kerta, l 20,00 6,50
Vedenkulutus/vuosi, l 3 120,00 1 014,00
Vedenkulutus €/vuosi * 15,66 5,09 67,50%
Sähkönkulutus/kerta, kWh 1,6 0,84
Sähkönkulutus/vuosi, kWh 249,6 131,04
Sähkönkulutus €/vuosi ** 14,58 7,65 47,53%
Kulutus yhteensä €/vuosi 30,24 12,74 57,87%
* veden käyttömaksu 5,02 €/m³
** yösähkö + siirto 5,84 snt/kWh

Kun pesemme astioita keskimäärin kolme kertaa viikossa, niin uusi kone tuo vuodessa säästöä noin 17,5 euroa. Siis mitä? Alle kahdenkympin säästö, vaikka uusi astianpesukone on vuosien insinöörityön taidonnäyte. Prosentteina uuden koneen tuoma säästö on kyllä komea, mutta euroina olematon.

Erityisen hämmästynyt olin siitä, että vanhankin koneen osuus vuotuisesta sähkön- ja vedenkulutuksesta oli naurettavan pieni.

Päätin jatkaa laskuharjoituksia ja katsoa paljonko tulisi säästöä, jos astioita pestäisiin joka päivä.

Pesu 7 krt/viikko Vanha apk Uusi apk
Vedenkulutus/kerta, l 20,00 6,5
Vedenkulutus/vuosi, l 7280,00 2366,00
Vedenkulutus €/vuosi * 36,55 11,88
Sähkönkulutus/kerta, kWh 1,6 0,84
Sähkönkulutus/vuosi, kWh 582,40 305,76
Sähkönkulutus €/vuosi ** 34,01 17,86
Kulutus yhteensä €/vuosi 70,56 29,74
* veden käyttömaksu 5,02 €/m³
** yösähkö + siirto 5,84 snt/kWh

Mikäli pesisimme astioita joka päivä, niin uusi laite toisi vuodessa säästöä noin 40,82 euroa. Säästöä jo jonkin verran, mutta en edelleenkään käyttäisi energiankulutusta perusteena vaihtaa vanhaa hyvin toimivaa astianpesukonetta uuteen.

Lopuksi voinee todeta, että vaihda astianpesukonetta mikäli se on rikki, pesutulos ei tyydytä, meteli on hirveä tai mistä tahansa muusta syystä kuin siitä, että uudet koneet säästävät energiaa. Se on vain markkinointikikka.

Ai niin, silmiini sattui mielenkiintoinen artikkeli kodinkoneiden energialuokista. Käy lukemassa miten energiamerkinnöillä vedetään kuluttajaa nenästä.