lauantai 19. marraskuuta 2016

Puskurirahaston tarpeellisuus

Vararahasto

Teleoperaattori Dna:n listautumista pörssiin on odoteltu jo pitkän aikaa ja listautumisanti alkoi viimein tiistaina 15.11. päättyen 25.11. (anti voidaan keskeyttää aikaisintaan 22.11.). Houkutus listautumisantiin osallistumiseen on suuri, mutta esteeksi taitaa muodostua puskurirahaston pienuus. Listautumisessa osakkeiden minimimerkintä on 100 osaketta, joka 11,15 euron kurssilla tarkoittaisi reilun tonnin lovea kassaan.

Mikä sitten on sopivan kokoinen puskurirahasto? Talousaiheisissa artikkeleissa ja blogeissa suositellaan usein, että vararahaston suuruus olisi 3-4 kuukauden kuluja tai nettotuloja vastaava summa.

Olen määritellyt itselleni sopivan kokoiseksi vararahastoksi noin 10 000 euroa, vaikka parhaimmillaankin minulla on tainnut olla säästössä vain puolet tuosta summasta (ja siitäkin on jo vuosia). Viimeisen puolen vuoden ajan puskurini on ollut kuukaudesta toiseen parin tonnin luokkaa tai sen alle.

10 000 euron vararahasto kuulostaa suurelta, ja sitä se kieltämättä onkin. Eihän minulla ole koskaan ollut sellaista summaa helposti irrotettavissa säästötilillä. Elämässä kuitenkin sattuu kaikenlaista yllättävää. Voi tulla työttömyyttä, sairautta, putkirikkoa, vesivahinkoa, homepommeja ja niin edelleen, jolloin suurempi puskurirahasto auttaa selviytymään pahimpien karikkojen yli.

Niin ja sitten voi tulla niitä houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia, kuten listautumisannit tai Brexitin kaltaiset markkinoita hetkellisesti heiluttavat tapahtumat, jolloin osakeostoja voisi tehdä puskurirahastosta.

Tiedän etten pysty kasvattamaan puskuria tavoitteeni suuruiseksi vähään aikaan, sillä parin vuoden sisään on asuntoomme tehtävä saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen remontti. Toki remontin voisi hoitaa myös lainarahalla, mutta haluaisin rahoittaa huomattavan osan remontista omilla säästöilläni. Säästän siis remonttia varten, mutta mikäli ennen sitä tapahtuu jotain yllättävää, niin nämä säästöt saavat toimia myös hätävarakassana.

Mitä tulee blogimerkinnän alussa mainittuun Dna:n listautumisantiin, niin taidan jättää väliin tällä kertaa. Kaipaan toki salkkuuni tasaisen tylsää osinkovirtaa tuottavaa operaattoria, mutta antiin osallistuminen söisi puolet puskuristani. Hyödynnän mieluummin Nordean yhden prosentin hintakattoa ja hankin rapakon takaa pienissä erissä AT&T:tä. Jenkkiläisenä osinkoaristokraattina se sopii myös sijoitussuunnitelmaani paremmin, kuin kotimarkkinoiden kolmanneksi suurin operaattori.

15 kommenttia:

  1. Niin no.. eihän sullakaan oo niin suurta puskurirahastoa juuri siksi, että olet ne jo ehtinyt sijoittaa :). Ja käsittääkseni pystyisit hädän tullen likvidoimaan sijoituksistasi jonkin verran. Jossain on väitetty jopa 12-24 kk puskurirahaston olevan tarpeen. Sellaisen summan säilyttäminen tilillä on kyllä jo oikeastaan hulluutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri, huomattava osa säästöön jäävistä rahoista menee sijoituksiin ja tietysti hädän ollessa valtava, likvidoisin myös sijoitukseni. En kuitenkaan laske sijoituksiani puskurirahastoksi, koska niihin ei ole tarkoitus kajota ennen eläkepäiviä. Remontit, rikkoutuneet kodinkoneet ja muut yllärit pitää pystyä hoitamaan muulla tavoin kuin eläkekassastani.

      Mikäli sijoituksiin joutuu turvautumaan hädän hetkellä, on myös mahdollista että kurssit ovat silloin epäedullisia ja sijoituksista jää tappiolle.

      Poista
    2. Mä olen pitänyt kymppitonnin puskuria, mutta päättänyt viime aikoina vähentää sen viiteen tonniin ja sijoittaa loput. Sijoituksia voi sitten laittaa sileäksi tarvittaessa.

      Poista
    3. Omissa ajatuksissa tuo 10K puskuri sisältäisi myös remonttirahaston ja pelikassan sijoituksiin, eli ei olisi pelkästään hätätapauksia varten. Olisi varmasti paras erottaa nämä toisistaan ja ehkä niin teenkin, kunhan malli tästä jalostuu. Siinä tapauksessa hätävarakassa voisi olla luokkaa 3000-6000 euroa.

      Poista
  2. Noi vararahastot on aina vähän kaksipiippuisia juttuja. Itselleni on muotoutunut 3000€ aika passeliksi summaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta. Tilillä makuuttamalla rahat eivät yleensä tuota mitään. Pitäisi löytää sellainen optimikoko puskureille ja sijoituksille.

      Täytyy vielä tutkailla olisiko puskurirahasto paras siirtää Bank Norwegiaaniin ja pitää se aidosti hätävarana (en koskisi kuin aidossa hädässä).

      Poista
  3. Minun ihannepuskurikassani vaihtelee 14t ja 7t välillä. Nyt puskuria on rokottanut niin elämäntyyli kuin sijoitaminenkin, joten puskuria on vain muutamia tonneja. Puskurin kasvattaminen on nyt ensisijaista ja toivottavasti Nordnet ei nyt lanseeraa mitään kampanjaa, johon taas retkahdan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nordnetin kampanjan houkutukset pystyin viimeksi välttämään, mutta olen huomannut tekeväni usein pieniä heräteostoksia Nordean kautta. Nordean edullinen hinnasto on lisännyt huomattavasti aktiivisuuttani osakemarkinnoilla, mikä taas on hidastanut puskurirahaston kasvattamista.

      Poista
  4. Mulle on kyllä nyt käynyt vähän köpelösti. Aiemmin pidin reilua käteispuskuria (> 10 ke), mutta kun aktivoin Superluoton, niin olen ryhtynyt käyttämään sitä vararahastona.

    Tämä saattaa olla pääoman tuoton kannalta hyväkin juttu, eipähän tule rahaa makuutettua nollakorolla.. mutta jokin minussa varoittaa, että ahneella saattaa olla you know, sellainen loppu.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nordnetin Superluotto tuntuu olevan aktivoituna monella kokeneemmalla sijoittajalla. Oli pakko käydä vilkaisemassa olisiko minulla siihen saumoja. Salkkuni suurin yksittäinen ETF on 30,13 % salkustani, joten en yllä edes hopea-tasolle.

      Eipähän tule houkutuksia ottaa Superluottoa käyttöön :)

      Poista
    2. Itsellä on myös tuo luotto käytössä. Sijoituslainaa hieman + jätetty sopivasti vielä puskurille varaa. Erittäin kätevä väline.

      Poista
    3. Itsekin olen tosi käteväksi kokenut - mutta pitää muistaa olla maltti mukana kun Superluotto tekee niin helpoksi tuon velkaantumisen.

      Minulla suurin yksittäinen sijoitus on 5 % luokkaa salkusta. Yksi hyöty suorasta osakesijoittamisesta, että ETF:ienkään osuudet pääse nousemaan kovin korkealle.. salkkuni kun koostuu nykyään n. 40 eri arvopaperista.

      Poista
    4. Superluotto ja Superrahastot ovat kyllä sellaisia tuotteita, jotka erottavat Nordnetin muista osakevälittäjistä. Vielä kun kaupankäyntihinnastoa viilattaisiin piirun verran piensijoittajaa suosivammaksi, niin voisin keskittää kaiken kaupankäyntini sinne. Nyt sijoitukset ovat hajallaan Seligsonilla, Nordnetissä ja Nordeassa.

      Poista
  5. Eilen aamusella luettuani artikkelisi havaitsin, että DNA:n osakeanti oli mennyt multa täysin ohi. Ei muuta kuin arvo-osuustili auki myös Nordeaan ja tarjous sisään. Aamulla klo 8:30 töiden alkaessa olin jo ehtinyt kaiken tämän. Sinne meni suurin osa SSH:hon ja Sotkamoon varatuista rahoista. Vaimo on joskus valittanut etten osaa tehdä päätöksiä, mutta ehkä alan oppia. Toivottavasti päätös oli oikea.

    Puskurirahastossa olen siirtynyt takaisin luottokorttiaikaan, opittuani todella käyttämään sitä. Rahaa on muutama tonni, mutta suurin osa menee kuukausittain sijoituksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin myös hipelöimässä ostonappia Nordean verkkopalvelussa, mutta jätin lopulta ostamatta. Näyttää ettei listautumisantia ole vielä keskeytetty, joten osallistuminen olisi vielä mahdollista. Osakkeiden merkintä Nordean kautta vaikutti kyllä hyvin helpolta.

      Jostain syystä Dna ei aiheuttanut samanlaista pöhinää kuin vaikkapa Pihlajalinna tai Vincit. Talousbloggaajat eivät juurikaan kirjoitelleet, eikä keskustelu Sharevillessä tai Kauppalehdessä ollut kovin aktiivista.

      Poista