Qatar Airways aloittaa lennot Helsingistä 10. lokakuuta

Helsinki-Vantaan lentotarjonta laajenee 10.10.2016, kun Qatar Airways* aloittaa päivittäiset lennot Dohaan. Qatar Airwaysin aloituksen myötä Suomesta on entistä monipuolisemmat yhteydet Kaakkois-Aasiaan, Afrikkaan ja Australiaan. Dohan kautta pääsee lentämään muun muassa Thaimaahan Bangkokiin, Phuketiin, Chiang Maihin ja Krabiin.

(Kuva: byeangel / Flickr Creative Commons)

Qatar Airways on erittäin laadukas lentoyhtiö. Se on yksi maailman kahdeksasta 5 tähden lentoyhtiöstä ja se on valittu Skytraxin arvioinnissa vuoden lentoyhtiöksi kolme kertaa. Vertailun vuoksi Finnairin sijoitus tämän vuoden rankingissa on 27s, kun Qatar Airways on toisena.

Finnair tulee olemaan Qatar Airwaysin aloituksen jälkeenkin ainoa lentoyhtiö, jolla on suorat lennot Suomesta Thaimaahan, mutta matkustajan kannalta lisääntyvä kilpailu on aina tervetullutta. Se tuo mukanaan edullisempia hintoja, parempaa palvelua ja lisää vaihtoehtoja.

Lentoja etsiessä kannattaa aina verrata useamman lentohakukoneen ja lentoyhtiöiden omien sivujen hintoja, jotta löytää edullisimmat liput haluamalleen ajankohdalle. Lentoliput voi saada edullisemmin mikäli itsellä on mahdollisuus joustaa lentopäivien kanssa.

Välilaskulliset lennot ovat usein halvempia kuin suorat, joten kannattaa huomioida myös nämä, kun etsii lentoja. Mikäli vaihtoaika on kohtuullinen, niin voi olla jopa mukavampaa lentää kaksi lyhyempää lentoa ja jaloitella välillä, kuin lentää yksi pitkä lento.

Tein pienen vertailun lentojen hinnoista käyttäen momondon* lentohakukonetta. Valitsin vertailuun Finnairin suorat sekä Qatar Airwaysin ja Turkish Airlinesin välilaskulliset lennot. Välilaskullisten lentojen kriteerinä oli, että matka-aika yhteen suuntaan on alle 20 tuntia. Matkustusajankohdaksi valitsin Suomen kurjimman kuukauden marraskuun (1.-29.11.2016).

 

	Finnair	Qatar	Turkish
Hinta	619,00 €	577,00 €	559,00 €
Lentoaika HEL-BKK	9t 25m	16t 15m	15t 35m
Koneen vaihto	-	3t 35m	2t 55m
Lentoaika BKK-HEL	10t 50m	15t 40m	17t 05m
Koneen vaihto	-	1t 50m	2t 30m
Matkatavarat	23 kg	30 kg	25 kg
Käsimatkatavarat	8 kg	7 kg	8 kg

 

Tässä esimerkissä Finnairin suoran lennon hinta on niin edullinen, että en edes harkitsisi välilaskullista lentoa. Välilaskullisen lennon pitäisi olla noin kaksisataa euroa suoraa halvempi, jotta pitäisin sitä varteenotettavana vaihtoehtona. Kahden aikuisen lentolipuissa säästetyllä 400 eurolla saisi Bangkokista kohtuullisen hyvän hotellimajoituksen pariksi viikoksi tai vuokrattua hieman syrjemmässä sijaitsevan asunnon koko kuukaudeksi.

Mielenkiintoista on, että Qatar Airwaysin ja Turkish Airlinesin hinnat ja lentoajat ovat hyvin lähellä toisiaan. Kun lentoaikoja tarkastellaan tarkemmin, niin Qatar Airwaysillä Helsinki-Doha-Bangkok välin lennot kestävät 6 tuntia 25 minuuttia ja 6 tuntia 15 minuuttia. Turkish Airlinesilla Helsinki-Istanbul-Bangkok lentojen kestot ovat 3 tuntia 35 minuuttia ja 9 tuntia 5 minuuttia. Qatarilla on siis kaksi keskipitkää lentoa, kun taas Turkishilla toinen on lyhyt ja toinen miltei yhtä pitkä kuin Finnairin suora lento.

Finnarin ja Turkish Airlinesin lentojen lähtöajat Helsingistä ovat hyvät, sillä Finnairin lento lähtee klo. 17.00 ja Turkishin klo. 18.15. Kauempana asuvat matkustajatkin ehtivät hyvin lentokentälle julkisilla kulkuneuvoilla tai autolla. Qatarin lähtöaika sen sijaan on klo. 9.50, joka tarkoittaa kauempaa asuville yöpymistä lentokentän lähistöllä tai matkustamista lentokentälle yöaikaan.

Paluulentojen ajankohdat kääntyvätkin toisinpäin ja Finnairin lento lähtee klo. 9.05. Tällöin matkan viimeinen yö on paras viettää Bangkokissa tai muuten joutuu matkaamaan lentokentälle yöllä. Olen usein harmitellut Finnairin lennon ajankohtaa, sillä vaikka yöpyisi Bangkokissakin, niin se tarkoittaa neljältä ylös, kuudelta ulos ja seitsemältä Finnairin baggage dropiin jonottamaan.

Turkishin paluu on hieman parempaan aikaan 11.30, jolloin sentään saisi nukkua pari tuntia pitempään. Mielestäni Qatarin paluulennon ajankohta on kuitenkin paras, sillä se lähtee vasta illalla 20.35. Lähtöaamuna saisi nukkua rauhassa eikä tarvitsisi kiirehtiä lentokentälle.

Kukaan tuskin valitsee lentoja matkatavaroiden enimmäispainon perusteella, mutta kannattaa kuitenkin huomata, että Qatarilla ruumaan menevän matkatavaran enimmäispaino on 30 kg, kun Turkishilla painoraja on 25 kg ja Finnairilla 23 kg. Suurempi kilomäärä mahdollistaa sen, että pariskunta tai perhe voi selvitä vähemmällä määrällä matkalaukkuja.

Pidän Qatar Airwaysin lentojen aloittamista Helsingistä todella positiivisena asiana ja toivon, että lisääntyvä tarjonta alentaa lentolippujen hintoja. Todellinen haastaja Finnairille saadaan kuitenkin vasta sitten, kun jokin toinen lentoyhtiö aloittaa suorat lennot Helsingistä Bangkokiin.

Löydä halvat lennot tuhansien lentoyhtiöiden ja matkasivustojen valikoimista momondo.fi*

* merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.

Taloudenhoitoa useamman tilin avulla

Olen pitänyt kirjaa tuloista ja menoista siitä lähtien kun siirryin työelämään. Talouskirjanpitoni kertoo riittävällä tarkkuudella esimerkiksi kuinka paljon kuukaudessa käytän ruokaan ja käyttötavaroihin, mutta en ole koskaan kokenut tarpeelliseksi seurata kulutustani yksittäisten kahvikuppien tarkkuudella. Tarkastelen talouteni kehitystä säännöllisesti ja teen tarvittaessa toimenpiteitä karsiakseni turhan suuriksi kasvaneita kuluja. Seurannan perusteella olen saanut pienennettyä muun muassa sähköön, nettiin, vakuutuksiin ja autoon liittyviä menoja.

Kuluja on ollut helppo karsia kilpailuttamalla toimittajia ja muuttamalla omia kulutustottumuksia, mutta lisäsäästöjen saamiseksi on keksittävä uusia ratkaisuja. Haaveena vainko oot mun ja Matkalla vaurateen ovat blogeissaan kertoneet kuinka he hyödyntävät useampaa tiliä talouden automatisoimiseksi ja näistä sain innoituksen kehittää itselleni sopivan mallin.

Minulla on Nordeassa käyttötili, johon tulee palkka, veronpalautukset ja muut tulot. Käyttötililtä maksan toistuvat suoritteet kuten asuntolainan lyhennykset, sähkölaskut, vakuutukset, taloyhtiön maksut, puhelin- ja nettilaskut ja niin edelleen. Myös epäsäännölliset ja kertaluonteiset arjen maksut hoidan tämän tilin kautta.

Käyttötilin lisäksi minulla on Nordeassa säästötili, johon siirtyy automaattisesti tilipäivänä kiinteä summa säästöön. Säästötilin tarkoituksena on varautua tuleviin remontteihin, matkusteluun, suurempiin hankintoihin sekä yllättäviin menoihin. Säästötililtä hoituu myös Nordean kautta tehtävät osakekaupat ja osingot maksetaan tälle tilille. Näiden lisäksi käytän Nordean ePossu-säästöpalvelua, eli joka kerta kun maksan pankkikortilla, käyttötililtä menee 5 euroa säästötilille.

Käyttötililtä siirtyy tilipäivänä automaattisesti rahaa S-Pankkiin ruokaa ja päivittäistavaroita varten. Tässä järjestelyssä on hyvää se, että tiedän etukäteen paljonko minulla on kuukaudessa käytettävissä ruokaan. Haastavaa on tietenkin pysyä tässä ennakkoon määritetyssä budjetissa ja omilla valinnoilla vältettävä kalliita mielihaluja. Ruokaostokset olen keskittänyt pääasiassa S-ryhmän kauppoihin ja maksan ne S-Pankin Visa Debit -kortilla, jolloin saan normaalin bonuksen lisäksi vielä 0,5 % maksutapaetua.

Opintolainan lyhennyksiä varten minulla on Danske Bankissa kuukausimaksuton käyttötili, johon siirrän automaattisesti kuukausittain käyttötililtä rahaa. Dansken tilillä ei ole mitään muuta käyttöä kuin toimia lainanhoitotilinä.

Sijoituksia varten minulla on tili Nordean lisäksi myös Nordnetissä. Sijoitan kuukausittain Nordnetin ETF:iin ja Superrahastoihin* ja siitä syystä olen automatisoinut myös kuukausittaiset siirrot Nordnetiin.

Koska periaatteessa kaikki maksut ja rahansiirrot ovat automatisoituja, niin useamman tilin käyttö ei aiheuta ylimääräistä työtä tai vaivaa, mutta se helpottaa talouden seurantaa ja budjetointia huomattavasti. Odotan, että tällä mallilla pystyn vielä karsimaan kuluja ja saamaan säästöön entistä isomman summan rahaa.

* merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.

Kullan ostaminen Thaimaasta

Thaimaassa suosituimpia sijoituskohteita, jos ei jopa kaikista suosituin, on fyysinen kulta. Tavalliseltakin thaimaalaiselta löytyy usein kultaa jossain muodossa. Sitä voi olla kauniina ja koristeellisina kaulakoruina, rannekoruina, sormuksina, harkkoina, laattoina, kolikkoina tai miltei missä tahansa kuviteltavissa olevassa muodossa. Thaimaassa kulta on sijoituskohde ja arvon säilyttäjä, mutta lisäksi se on merkki varallisuudesta, jonka tulee näkyä ulospäin.

Thai-kulta on tunnettu korkeasta kultapitoisuudestaan, joka on 96,5 prosenttia (23 karaattia). Suomessa korujen yleisin kultapitoisuus on nykyään 14 karaattia ja vanhemmissa kultasormuksissa 18 karaattia. Thai-kulta eroaa väriltään Suomessa myytävästä kullasta, värin ollessa voimakkaamman keltainen tai enemmän... noh, kullanvärinen.

Thai-kullan painoyksikkö on baht, joka vastaa 15,244 grammaa (koruissa 15,16 grammaa). Baht on siis sekä virallinen rahayksikkö että vanha mittayksikkö, jota käytetään kullan painon mittaamiseen. Baht jakautuu 100 satangiin ja 25 satangia kutsutaan salungiksi. Kultakoruja on myynnissä myös kevyempinä, kuten 25 tai 50 satangin painoisina, mutta harkot ovat yleensä painoltaan 1, 2, 5 ja 10 bahtia.

Kultakauppoja löytyy miltei jokaisesta kaupungista ja ne on helppo tunnistaa puna-kultaisesta värimaailmasta. Historiallisista syistä suurin osa kultakaupoista on kiinalaisperäisten thaimaalaisten omistuksessa ja Thaimaan vanhimmat ja arvostetuimmat kultakaupat löytyvät Bangkokin China Townista Yaowarat Roadilta. Yksi luotetuimmista kullan myyjistä Yaowaratissa on Hua Seng Heng, jonka kaupoissa kuhisee aina asiakkaita. Kullan ostamisessa pätee sama sääntö kuin katuruoassakin: mene aina sinne missä paikalliset käyvät.

Thaimaalaisissa kultakoruissa työn osuus hinnasta on erittäin pieni länsimaihin verrattuna. Yhdessä korkean kultapitoisuuden kanssa tämä tekee myös kultakoruista varteenotettavan sijoituskohteen. Akuutin kassakriisin iskiessä kultaa voi pantata tai sitä voi myydä takaisin kultakaupoille. Thai-kullan reaaliaikaiset hinnat voi tarkistaa Thai Gold Price -sivustolta.

Thaimaa hotellit, säästä jopa 45%. Katso tämän hetken parhaat tarjoukset!*

Sijoituskohteena kulta on nimenomaan turvasatama. Se ei itsessään tuota mitään. Se ei tarjoa osinkoa, ei vuokratuloja, ei korkoa. Sen tuotto riippuu ainoastaan markkinahinnan muutoksista. Kultaan sijoittamalla voi kuitenkin hajauttaa salkkua eri omaisuuslajeihin. Mikäli osakemarkkinoilla on menossa laskusuhdanne, on mahdollista että kullan hinta ui vastavirtaan. Fyysinen kulta tuo myös oman mausteensa sijoittamiseen, kun omistaa jotain konkreettista jota voi oikeasti katsoa ja koskea.

Thai-kultaa olen ostanut lahjaksi, mutta varsinaisessa sijoitusmielessä en ole sitä vielä hankkinut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Thai-kullan hinta on ollut korkeimmillaan yli 26000 bahtia vuonna 2011 ja alimmillaan hieman päälle 10000 bahtia vuonna 2006. Tätä kirjoittaessa hinta liikkuu noin 22000 bahtin tasolla. Mikäli hinta laskisi tuonne 16000 bahtin tuntumaan, niin olisin valmis harkitsemaan pientä sijoitusta fyysiseen kultaan. En siksi että odottaisin tekeväni kullalla suurta voittoa, vaan siksi että sen omistaminen tuntuisi pirun kivalta. :)

Sähkösopimuksen kilpailutus

Rakentajan ja remontoijan palvelu Rakentaja.fi järjestää neljä kertaa vuodessa sähkön hintakilpailutuksia, tarkoituksena tarjota jäsenille edullista sähköä. Viime keväänä sähkön kilpailutus osui otolliseen aikaan, sillä minulla oli määräaikainen sähkösopimus päättymässä 30.6. ja päätin tarkistaa saisinko hintakilpailutuksen kautta edullisempaa sähköä.

Rakentaja.fi -palvelun kautta kilpailutus oli erittäin helppoa, kuten se tänä päivänä on monessa muussakin vastaavassa palvelussa. Ensin täytyi antaa käyttöpaikan yleistiedot, sähkötyyppi, asumismuoto ja lämmitystapa, jonka jälkeen täytettiin sähköliittymän sulaketyyppi ja nykyiset energian hinnat, sekä kulutusmäärät. Tietojen syöttämisen jälkeen palvelu näytti kaksi halvinta sähkötarjousta, joista sai halutessaan valita mieleisensä. Minulle edullisimman sähkön tarjosi tällä kertaa Korpelan Energia.

Kodissamme on suora sähkölämmitys ja käytössä aikasähkö, jolloin lämminvesivaraajaa lämmitetään edullisemmalla yösähköllä. Vuonna 2015 sähkön kokonaiskulutuksemme oli 13 991 kWh, josta 6 838 kWh päiväsähköllä ja 7 153 kWh yösähköllä. Vanhan sähkösopimuksen perusmaksu oli 4,00 €/kk, päiväsähkön hinta 5,60 snt/kWh ja yösähkön hinta 4,60 snt/kWh.

Kilpailutuksen jälkeen sähkösopimuksen perusmaksu on 1,50 €/kk, päiväsähkön hinta 3,94 snt/kWh ja yösähkön hinta 3,27 snt/kWh. Vuoden 2015 kulutuslukemilla säästöä syntyy vuodessa noin 240 euroa ja 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen aikana noin 480 euroa. Sanoisin, että melko kannattava puolituntinen :).

	Vanha sopimus	Uusi sopimus
Perusmaksu €/kk	4,00	1,50
Päiväsähkö snt/kWh	5,60	3,94
Yösähkö snt/kWh	4,60	3,27
Kulutus yht €/v. (2015 arvoilla)	760,00	521,00

 

Halusin vielä jälkikäteen vertailla onko tekemäni sopimus kilpailukykyinen, joten 13.7. hain edullisimmat tarjoukset Kilpailuttaja.fi, Sähkövertailu.fi ja Energiaviraston palveluista.

Kilpailuttaja.fi tarjosi Helenin yleissähköä vuosihintaan 558,00 euroa (perusmaksu 0,00 €/kk, sähkö 3,99 snt/kWh, määräaikainen 12 kk). Sähkövertailu.fi ja Energiavirasto tarjosivat molemmat Keravan Energian aikasähköä hintaan 553,00 euroa/vuosi (perusmaksu 1,50 €/kk, päiväsähkö 4,82 snt/kWh, yösähkö 3,01 snt/kWh, määräaikainen 24 kk).

Vertailun perusteella voin todeta, että kilpailutus todellakin kannatti ja saan nauttia seuraavat kaksi vuotta erittäin edullisesta sähköstä. Nämäkin säästetyt eurot löytävät varmasti tiensä rahastoihin tai osakkeisiin.

Ostoskorivertailu Thaimaa vs. Suomi

Olen aina ajatellut, että Thaimaassa elinkustannukset ovat huomattavasti halvemmat kuin Suomessa, mutta en ole koskaan tehnyt tarkempaa hintavertailua näiden maiden välillä.

Viime reissullani päätin koota esimerkkiostoskorin ruokakaupasta ja vertailla Thaimaan ja Suomen hintoja.

Ostoskorivertailuun valitsin Thaimaasta Big C:n ja Suomesta Prisman, koska näiden hypermarkettien myymäläkoko ja valikoima vastaavat hyvin toisiaan. Big C:n hintatietoja keräsin 7.6.2016 ja Prisman hinnat on kerätty pääasiassa 11.6.2016.

En ollut etukäteen pohtinut mitä tuotteita ostoskorivertailuun ottaisin, vaan kiertelin Big C:ssä osastolta toiselle kirjaten hintoja tuotteista, jotka olivat entuudestaan tuttuja Thaimaasta tai Suomesta. En välttämättä valinnut vertailuun tuoteryhmän edullisinta tuotetta, vaan esimerkiksi oliiviöljyistä valitsin sen, jonka tiesin löytyvän myös Suomesta.

Thaimaan ja Suomen pakkauskoot poikkesivat usein toisistaan ja tällöin tein vertailun litra- tai kilohinnan perusteella. Thaimaan hinnat on muunnettu euroiksi käyttäen 7.6.2016 vaihtokurssia.

Saatuani taulukkoon Big C:n ja Prisman hinnat olin ällistynyt, sillä ostoskori oli Thaimaassa noin 12 prosenttia kalliimpi kuin Suomessa. Ensi hämmästyksen jälkeen tutkin tarkemmin, miksi käsitykseni Thaimaan hintatasosta oli niin pahasti ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Lihatuotteet olivat järjestään Thaimaassa noin 20-70 prosenttia halvempia kuin Suomessa, poikkeuksena pekoni, joka oli 45 prosenttia kalliimpaa. Pekonin kalleus johtuu siitä, että se on tuontitavaraa eikä paikallista tuotantoa.

Ehkä hieman yllättäen myös kananmunat ja appelsiinimehu olivat Thaimaassa kalliimpia kuin Suomessa, mutta varsinainen syy Thaimaan ostoskorin kalleudelle löytyi meijerituotteista. Meijerituotteet olivat kaikki tuontitavaraa. Esimerkiksi vertailuun ottamani voi oli Uudesta-Seelannista, juusto Euroopasta, margariini, maito ja jogurtti Japanista. Thaimaalaiseen ruokavalioon ei yleensä kuulu meijerituotteet, joten niiden pääkohderyhmiä ovat ulkomailla matkailleet thaimaalaiset, Thaimaassa asuvat ulkomaalaiset sekä turistit. Tämä selittää myös niiden kalleuden.

Mikäli meijerituotteet jättää pois vertailusta, on ostoskori Thaimaassa noin 20 prosenttia halvempi kuin Suomessa.

Ostoskorivertailun lopputuloksena voin todeta, että Thaimaassa ruoan ja päivittäistavaroiden hinnat voivat tulla Suomea edullisemmaksi valikoimalla paikallisia tuotteita ja muuttamalla hieman omia kulutustottumuksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ruokakuluissa saatavat säästöt ovat pieniä verrattuna siihen mikä ero Thaimaan ja Suomen välillä on asumiskuluissa, matkailu- ja ravintolapalveluissa sekä joukkoliikenteen ja autoilun kustannuksissa.

Thaimaa hotellit, säästä jopa 45%. Katso tämän hetken parhaat tarjoukset!*

Säästäminen eläkettä varten

Viime aikoina useassa mediassa on uutisoitu, että suomalaiset eivät varaudu taloudellisesti eläkkeelle jäämiseen. Taloussanomat kertoo artikkelissaan Investiumin kyselytutkimuksesta, jonka mukaan 45 prosenttia suomalaisista ei säästä vanhuuden varalle ja noin puolet ei ole arvioinut tulevaa eläkettään.

Eläketurvakeskus on myös tehnyt tutkimuksen eläkesäästämisestä. Sen mukaan eläkesäästäminen on pysynyt samalla tasolla vuosina 2011 ja 2014. Vuonna 2011 kyselyyn osallistuneista 19-68 vuotiaista vain 39 prosenttia kertoi säästävänsä tai säästäneensä eläkettä varten, kun vuonna 2014 osuus oli 37 prosenttia. Suurin syy miksi eläkeaikaa varten ei säästetä, on taloudellisten mahdollisuuksien puute ja toiseksi yleisimpänä syynä on aikomus aloittaa eläkesäästäminen myöhemmin.

Taloudellisten mahdollisuuksien puutteen ymmärrän, sillä en tiedä pystyisinkö itse säästämään eläkettä varten mikäli olisin työttömänä. Sen sijaan aikomus aloittaa eläkesäästäminen myöhemmin kuulostaa hullulta. Voi toki olla, että osa vastaajista säästää niin sanotusti pahan päivän varalle, mutta ei miellä sitä säästämiseksi eläkepäiviä varten. Aikomus aloittaa säästäminen myöhemmin kertoo kuitenkin omalta osaltaan ihmisten vaikeudesta sitoutua pitkäjänteisesti ehkä kaukaisilta tuntuviin tavoitteisiin. Mahdollisesti ihmiset eivät myöskään ymmärrä ajan vaikutusta korkoa korolle -ilmiöön.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa todetaan, että eläkesäästämisen tarpeeseen vaikuttaa todennäköisesti se, miten luotettavana henkilö pitää lakisääteistä eläkejärjestelmää. Myös niiden keskuudessa, jotka luottavat lakisääteiseen eläkejärjestelmään, voi olla epävarmuutta eläkkeiden takaamasta toimeentulosta. Eläke voi jäädä pieneksi rikkonaisen työuran tai pienen palkan takia.

Oman eläkesäästämiseni motiivina on epäluottamus eläkejärjestelmään. En usko, että nykyisenkaltaista eläkejärjestelmää on enää olemassa siinä vaiheessa, kun eläkkeelle jääminen on minulle ajankohtainen. Todennäköisesti eläkeikä tulee vielä nousemaan nykyisestä 65 vuodesta, kun itselläni olisi päinvastoin haluja jäädä eläkkeelle jo ennen 60 ikävuotta.

Työurani alkoi verrattain myöhään, johtuen pitkään kestäneistä opinnoista. Tämän takia tuleva eläkkeeni tulee jäämään pieneksi siinäkin tapauksessa, että nykyinen eläkejärjestelmä säilyisi muuttumattomana. Eläkesäästämisellä pyrin varautumaan tulojen putoamiseen, jotta elintaso ei laskisi kohtuuttomasti.

Konkreettinen tavoitteeni on 300 000 euron sijoitusvarallisuus. Neljän prosentin säännön (the 4 % rule) mukaisesti tämä tuottaisi 12 000 euroa vuodessa eli 1000 euroa kuukaudessa. Tarkan markan blogissa esitellään tarkemmin neljän prosentin sääntöä ja kerrotaan myös tähän sääntöön liittyvistä ongelmista.

Laskelmieni mukaan pystyisin saavuttamaan 300 000 euron sijoitusvarallisuuden 23 vuodessa, mikäli huomioidaan salkkuni nykyinen arvo, sijoitetaan kuukausittain 300 euroa, tuotto-odotus on 8 % ja kulut 0,45 %. Tietenkin tähän ajanjaksoon tulee sisältymään heikon tuoton vuosia, eikä historialliset tuotot takaa mitään tulevasta, mutta ajoittain on kuitenkin kiva tehdä erilaisia laskelmia tuotoista tai tavoitteisiin kuluvasta ajasta. Laskelmien tekemiseen esimerkiksi Seligsonin sivuilta löytyvät laskurit ovat oiva apu.

Paras aika aloittaa säästäminen ja sijoittaminen on nyt heti. Itseäni kaduttaa, että ymmärsin aloittaa säännöllisen sijoittamisen vasta kolmekymppisenä ja tavoitteelliseksi sijoittaminen muuttui vielä myöhemmin. Jos olisin aloittanut sijoittamisen nuorempana, olisivat kuukausittaiset summat voineet olla pienempiä ja korkoa korolle -ilmiöllä olisi ollut enemmän aikaa tehdä töitään. Tästä olen kuitenkin sen verran viisastunut, että omalle lapselleni avasin arvo-osuustilin heti syntymän jälkeen ja kuukausittain laitan pienen summan lapsen sijoituksiin.

Osuuskauppojen jäsenyydet ja korot 2016

Viime vuonna innostuin sijoittamaan perinteisempien sijoituskohteiden lisäksi myös osuuskauppojen jäsenyyksiin. Useat osuuskaupat maksavat osuusmaksulle erittäin hyvää korkoa verrattain pienellä riskillä. Suurimpana riskinä näen, että jotkut osuuskaupat laskisivat maksettavaa korkoa tai jättäisivät koron kokonaan maksamatta.

Oma osuuskauppani, jonka jäsen ollen ollut jo vuosia, kuului kymmenen eniten korkoa maksavan osuuskaupan joukkoon vuonna 2015. Sen lisäksi päätin liittyä viiteen muuhun eniten korkoja maksavaan osuuskauppaan.

Alla on taulukko osuuskauppojen jäsenyyksistäni sekä niiden maksamat korot vuosina 2015 ja 2016. Aiemmin osuusmaksujen korot olivat verovapaita, mutta vuoden 2015 alusta lähtien korosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka. Käytännössä siis 10 euron korosta maksetaan veroa 75 senttiä.

Osuuskauppa	Osuusmaksu	Korko € 2015	Korko € 2016	Korko % 2016
Osuuskauppa KPO	100,00 €	20,00 €	20,00 €	20 %
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa EEPEE	100,00 €	20,00 €	20,00 €	20 %
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO	100,00 €	12,00 €	12,00 €	12 %
Osuuskauppa Suur-Savo	100,00 €	10,00 €	10,00 €	10 %
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO	100,00 €	10,00 €	6,00 €	6 %
Etelä-Karjalan Osuuskauppa EEKOO	100,00 €	10,00 €	5,00 €	5 %
	600,00 €		73,00 €	12 %

Osuuskauppojen jäseneksi liittyminen kävi kohtuullisen helposti, tarvitsi vain käydä S-Pankin toimipisteessä ja ilmoittaa virkailijalle mihin osuuskauppoihin halusin liittyä. Koko prosessiin meni aikaa ehkä varttitunti ja liittymislahjaksi sain vielä suklaalevyn :).

Osuuspääoman korkoon on oikeutettu, jos on liittynyt osuuskaupan jäseneksi edellisenä vuonna ennen vuodenvaihdetta. Tästä syystä osuuskauppojen jäseneksi ei ole tarvetta liittyä kuin vasta joulukuussa.

Suunnittelin liittyväni tänä vuonna vielä Turun Osuuskaupan, Varuboden-Oslan, HOK Elannon ja Pirkanmaan Osuuskaupan jäseniksi, mutta Varuboden-Osla ei maksanut tänä vuonna korkoa ollenkaan, joten sen jätän varmuudella pois. Turun Osuuskauppa ja HOK-Elanto maksoivat korkoa 10 euroa ja Pirkanmaan Osuuskauppa 8 euroa, joten niiden tuotto vastaa osakemarkkinoiden keskimääräistä tuottoa. Pohdin vielä liittyisinkö näiden lisäksi joihinkin vähemmän korkoja maksaviin osuukauppoihin kuten Satakunta (6 %), Keskimaa (6 %) tai Hämeenmaa (5 %).

Arvo-osuustilin avaaminen Nordeaan

Minulla on ollut vuosia arvo-osuustilit Seligsonilla ja Nordnetillä*. Aikaisemmin sijoitin kuukausittain Seligsonin indeksirahastoihin, mutta viime aikoina olen keskittänyt kuukausisijoitukset Nordnetin kuluttomiin Superrahastoihin ja ETF:iin. Päästäkseni sijoitussuunnitelmani mukaiseen tavoiteallokaatioon minun pitäisi lisätä suoria osakesijoituksia, mutta Nordnetin välityspalkkio on pieniä summia sijoittavalle turhan suuri ja Seligson keskittyy vain rahastoihin. Erityisesti olisin kiinnostunut sijoittamaan USA:n osinkoaristokraatteihin, joiden välityspalkkio Nordnetillä olisi minun kaupankäyntitasollani 15 euroa per toimeksianto.

Aikaisemmin Nordnetille ei ole ollut varteenotettavia paikallisia kilpailijoita, mutta tänä keväänä Nordea uudisti kaupankäynnin hinnastoaan ja on nyt houkutteleva vaihtoehto erityisesti ulkomaisten osakkeiden kauppaan ja pieniä summia sijoittavalle. Nordealla kaikkien markkinoiden pörssitoimeksiantojen palkkioissa on yhden prosentin hintakatto. Käytännössä alle 800 euron toimeksiannoista maksetaan maksimissaan 1 % välityspalkkio ja kauppasumman ollessa 800-4000 euroa on välityspalkkio kiinteä 8 euroa.

Nordealla osakkeiden säilytys maksaa avainasiakkaalle 1,95 €/kk ja muille asiakkaille 2,95 €/kk, mutta mikäli edellisessä kvartaalissa on tehty yksikin toimeksianto, niin seuraavan kvartaalin säilytyspalkkio on 0 euroa. Vuodessa täytyy tehdä siis neljä toimeksiantoa, jotta säilytys on maksutonta.

Avasin arvo-osuustilin Nordealle kesäkuussa, koska halusin olla valmiina mikäli Brexit toteutuisi ja tarjoaisi houkuttelevia ostopaikkoja osakkeille. Olen asuntolainan takia entuudestaan Nordean avainasiakas, joten arvo-osuustilin ja kaupankäyntipalvelun avaaminen hoitui soittamalla Nordean asiakaspalveluun. Sain puhelimessa tiedon, että palvelu aktivoituu kahden päivän kuluessa, mutta neljän päivän jälkeenkään en pystynyt käymään kauppaa Nordean kautta. Soitin uudestaan asiakaspalveluun ja selvisi, että jostain syystä palvelu ei ollut aktivoitunut ensimmäisellä kerralla. Tällä kertaa asiakasneuvoja avasi palvelun puhelumme aikana ja kirjautuminen Nordean kaupankäyntipalveluun onnistui.

Seuraavalla viikolla sain puhelun paikallisesta Nordean konttorista, että minun pitäisi mennä vielä paikan päälle allekirjoittamaan sijoituspalvelusopimus. Ennen tätä en kuulemma pystyisi käymään kauppaa Nordean kautta. Brexitin jälkeisenä maanantaina sormet kuitenkin syyhysivät sijoittamaan pikkusummia osakemarkkinoille ja samalla testailemaan Nordean kaupankäyntipalvelua. Kas kummaa osakkeiden osto onnistui, vaikka puhelimessa minulle oli päinvastaista kerrottu. Mennessäni tämän jälkeen konttorille ja kerrottuani, että pystyin jo käymään kauppaa palvelun kautta, pankin tätikin ihmetteli mitä varten minut oli vielä passitettu allekirjoittamaan sopimuspapereita. Käyttöönoton helppoudesta ja informaatiosta ainakin pitkä miinus Nordealle.

Nordealla osakekauppaa voi käydä joko verkkopankin kautta tai kirjautumalla Nordea Investor-palveluun. Investor on näistä monipuolisempi, tarjoten muun muassa osakkeiden ja valuuttojen kurssitietoja, vaihdetuimpien osakkeiden seurantaa, Nordean aamuraportteja ja uutisia sekä tietysti kaupankäyntipalveluita. Käyttöliittymä on erilainen kuin Nordnetillä ja Investorin etusivun näkymää saa muokata melko vapaasti haluamakseen, mutta jo muutaman minuutin testaamisen jälkeen sain ensimmäiset ilmoitukset teknisestä virheestä. Osto- ja myyntitoimeksiannot tuntuvat Nordnetin palvelussa loogisemmilta ja selkeämmiltä. Nordean kaupankäyntipalvelussa voi rakentaa omia seurantalistoja, mutta en keksinyt miten se tehtäisiin Investorin puolella ja jouduin lisäämään seurattavat osakkeet verkkopankin puolella.

Sijoittamiseni pääpaino tulee jatkossakin olemaan kuukausittaisissa sijoituksissa Nordnetin Superrahastoihin ja ETF:iin, mutta suorat osakesijoitukset tulen tekemään Nordean kautta siihen asti kunnes Nordnet tarkistaa kaupankäyntihinnastoaan.

Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin

Kuukausikatsaus kesäkuu 2016

Toukokuu ja kesäkuun alku meni kivasti lomareissulla Thaimaassa. Käteisenä matkalle otettu 1 500 euron matkabudjetti piti, eikä matkalla tarvinnut nostaa rahaa automaatilta eikä vilautella luottokorttia. Matkabudjetin kohtuullisuuteen vaikutti oleellisesti se, että suurimman osan ajasta saimme asua talossa, josta maksoimme vain sähkön ja veden. Lentoliput ja muutama hotelliyö oli maksettu etukäteen, joten matkarahat menivät pääasiassa ruokakauppaan. Tuo 1 500 euroa sisältää omat kuluni ja osan perheemme yhteisistä kuluista, vaimon osuuden ollessa pienempi.

Kesäkuun tulopuoli näytti hyvältä, sillä tässä kuussa maksettiin palkan lisäksi lomarahat, sain matkakorvaukset kahdesta työmatkasta, kaksi osuuskauppaa maksoi korot ja matkavakuutus korvasi lapsen lääkärikäynnin lomamatkalla. Lisätuloja sain myymällä lapsemme pieneksi jääneen turvakaukalon ja telakan Tori.fi:ssä.

Menopuolikin näyttää normaalia suuremmalta, sillä maksoin vesilaskun puolelta vuodelta ja oman osuuteni taloyhtiömme kiinteistöverosta sekä taloyhtiön yhteisestä sähkölaskusta. Taloyhtiössämme ei kerätä hoitovastiketta, joten muutaman kerran vuodessa tasataan laskut osakkaiden kesken. Onneksi sentään lomamatkan takia touko-kesäkuun sähkö- ja vesilasku oli normaalia pienempi, joten se hieman tasoitti tilannetta.

Ruoka ja päivittäistavarat näkyvät poikkeavan suurena menoeränä. Tämä johtuu siitä, että siirryin kesäkuun aikana uuteen toimintamalliin, jossa siirrän tulevan kuukauden ruokarahat etukäteen S-Pankin tilille. Kesäkuun ruokamenoista 500 euroa on siis itseasiassa heinäkuun ruokaostoksiin.

Kesäkuun menot näyttävät muuten olevan normaalilla tasolla. Kirjaan myös asuntolainan menoksi, vaikka todellisuudessa se kartoittaakin varallisuuttani ja sen voisi siten kirjata säästöihin.

Luottokorttia käytän yleensä vain tehdessäni nettiostoksia ja pyrin aina maksamaan koko luoton pois seuraavassa kuussa, jolloin luotosta ei joudu maksamaan korkoa. Kesäkuussa ostin netistä uuden turvaistuimen ja telakan lapselle. Luotto pitäisi maksaa pois vasta heinäkuun lopussa, mutta päätin lyhentää luottoa jo kesäkuussa saman verran kuin sain myytyäni vanhan turvakaukalon.

 

Tulot yhteensä	4 754,26 €
Palkkatulot	2 781,39 €
Lomarahat	1 668,84 €
Matkakorvaukset	92,04 €
Osingot	- €
Osuusmaksun korot	25,00 €
Muut tulot	186,99 €
Menot yhteensä	-2 895,38 €
Asuntolaina	-654,21 €
Asuminen	-566,89 €
Auto	-331,01 €
Vakuutukset	-35,36 €
Luotot	-180,00 €
Viestintä	-80,86 €
Ruoka ja päivittäistavarat	-760,62 €
Koti ja remontointi	-113,76 €
Muut kulut	-172,67 €
Sijoitukset
Omat sijoitukset	402,55 €
Lapsen sijoitukset	97,34 €

 

Yhteenveto	6/2016
Varat
Asunto	126 000,00 €
Sijoitukset	18 646,88 €
Osuuskauppojen jäsenyydet	600,00 €
Käteinen	1 622,71 €
Velat
Asuntolaina 1	−96 345,20 €
Asuntolaina 2	−9 744,42 €
Autorahoitus	−4 700,01 €
Opintolaina	−5 678,41 €
Nettovarallisuus	30 401,55 €